vestmanna

Pari viikkoa takaperin käännettiin kurssi kohti länttä ja Vestmannassa pidettävää bátastevnaa, karkeasti suomennettuna venefestivaalia, joka ilmeisesti on Färsaarten suurin. Venefestivaaleilla veneenomistajat, kyläläiset, bilettäjät ja muut kiinnostuneet kohtaavat musiikin, alkoholin ja aktiviteettien merkeissä, ja satamaan kiinnitettyjä veneitä pääsee ihailemaan välillä sisältäkin. Pääpäivänä veneilijät purjehtivat yhdessä ennalta sovitun kierroksen, jolle minäkin pääsin tällä kertaa mukaan, vaikkei se alun perin kuulunut suunnitelmiin. Oli helkkarin siistiä joka tapauksessa! Veneitä oli kaiken kokoisia ja näköisiä, ja ohjaimissa heilui niin nuoria kuin kokeneitakin kippareita melkeinpä vauvasta vaariin.

A couple of weeks ago I headed westward to attend the bátastevna, or boat festival, in Vestmanna. Apparently this would be the biggest event in the Faroes for boat owners to dock their beloved rides at the harbor for a public show-off, and meet up with the villagers, festival lovers, party people, and other interested souls for a weekend of music, alcohol and activities. On the main day the sailors set off for a planned tour, which I was also able to attend this time, even though it wasn't really a part of the initial plan. Cool as heck, nevertheless! Both the boats and the sailors came in all shapes, ages, and sizes.

Paikalla oli parikin pientä venettä, joita ohjastivat hädin tuskin yläasteikäiset pojat. / A couple of the smaller boats were operated by some hardly teenage boys.

Kohtaamispaikka. / The meeting point.

Vestmanna näkyvissä! / On the way back to Vestmanna!

Selittämätön vedenpinnan tasaisuus. / Inexplicable flatness of the surface.

Spontaanin ja kiireisen lähdön takia mukaan ei tullut napattua mitään virvoketta, mutta onneksi veneporukalla oli tarjota kahvia vanhoista kermakupeista. / Due to the extremely spontaneous and hasty departure, we couldn't manage to take any refreshments with us. Thankfully, the friendly boat gang had some coffee to offer in these lovely old cream cups!

Karvakaveri Gibson! / Meet Gibson, my new hairy friend!

 Purjehduksen jälkeen kaikki osallistujat olivat tervetulleita teltalle, missä jaettiin ilmaiseksi "pallerokeittoa" sekä erivahvuisia virvokkeita. Pullosta ja mukista saatavien tuotteiden lisäksi teltan sisäänkäynnillä seisoskeli kaksi miestä pullojen ja snapsilasien kera, niin kuin se ei olisi lainkaan epäilyttävää.

After the sailing, everyone was welcome to grab some free refreshments of different flavours and strenghts, as well as "ball soup" - a traditional Faroese party soup with vegetables, small meatballs and wheat flour blobs - at the festival tent. In addition to the drinks served in bottles and cups, there were also two men standing by the entrance with bottles and shot glasses in their hands, as if it wasn't suspicious at all.
 

Illalla festivaaliteltassa soitti useampikin bändi, mutta liputtomana tyydyin hengailemaan etkoilla lukemattomien tutuntuttujen kanssa siihen saakka, että itse alueelle pääsi taas. Viimeiset hitaat tanssittiin siinä aamuviiden korvilla, ja kun koitti aika tassutella yöpuulle, oli kohtalaisen kuivana pysynyt yö kääntynyt kaatosateiseksi aamuksi.

A few bands played in the tent Saturday evening, but as I hadn't bought myself a ticket, I settled for hanging out with the friends-of-friends at the different pre-parties until it got late enough for the ticket vendors to bother. The last slow song was played around 5 a.m., and as it was time to walk back to where I was sleeping, the somewhat dry night had turned into a morning of pouring rain.

Venefestivaaleihin kuuluu ilmeisesti olennaisena osana  myös soutukilpailu, joka tällä kertaa pidettiin sunnuntaina iltapäivällä. Sää oli mainio, mutta tyydyin silti kiikaroimaan kisaa ikkunasta. Kilpasoutu on täällä kansallisurheilua, ja käytännössä jokainen joko tuntee jonkun soutajan tai on itse (ollut) sellainen. Varmaan alkaisin itsekin soutaa, mikäli muuttaisin tänne pysyvämmin.

Apparently, a rowing competition is an essential part of every boat festival, and this time it took place on Sunday afternoon. The weather had gotten back to gorgeous but I decided to settle for gazing out of the window this time. Competitive rowing seems to be a national sport here - basically everyone is, has been, or knows a rower,  and even I would probably start rowing, too, if I ever moved here somewhat permanently.

 Sunnuntain suunnitelma oli hakea pitsaa ja körötellä kotio, sillä seuraavana aamuna oli tarkoitus olla taas ruohonleikkurin varressa. Tämä ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen, sillä seuralaiselleni soitettiin siinä iltakahdeksan hujakoilla, että tämän kotisaaren edustalla on alkanut valasjahti, jossa olisi parempi saapua auttamaan. Seurasi hätäinen neuvottelu, hyväksytty vapaapäiväpyyntö ja puolisen tuntia nopeusrajoitusten paukuttelua. Valasjahdin seuraaminen oli monella tapaa mieleenpainuva kokemus, josta saatan jossain vaiheessa kirjoittaa jonkun rivin, mutta aihe on niin kansainvälisesti kiistelty ja varmasti usean lukijanikin mielestä sen verran epämiellyttävä, etten mene tästä takuuseen. Täällä tapahtuu sitä paitsi paljon muutakin muistelemisen arvoista. Postausideoiden jono pitenee tasaista tahtia, kun pitäisi ehtiä käydä tapahtumien lisäksi töissä, liikkumassa, kaupassa, kirjastossa ja missä vielä. Vielä ei ole ollut viikonloppua ilman joko maisemanvaihtoa tai jotain ohjelmaa, eikä varmaan tule kovin monesti olemaankaan. Mutta, mutta, onhan sitä hiljaiseloa kyllä tankattu tämän kesän edestä koko viime talvi!

The plan for the rest of Sunday was to grab a pizza and drive home, as I was set to work again the next morning. This didn't, however, go exactly as intended, as the one I was riding with got a sudden phone call from their father, and learned, that a flock of pilot whales had been spotted right outside of their home island. This was then followed by a hasty negotiation, a spontaneous, yet accepted last-minute request for a day off, and a half-hour of pushing the speed limits until the destination was reached. Following the whale hunt was a memorable experience in more than one way, and I might write a line or two on that at some point, but given as well the controversial nature of the subject, as the discomfort it might provoke in some of my readers, I will not guarantee anything. Besides, tons of other blog-worthy things are happening pretty much all the time. The ideas are steadily piling up as I'm trying to work, do sports, shop for groceries, borrow more Faroese audio books et cetera between events and trips. Haven't had a weekend without either an event or a change of scenery yet, and I doubt there will be in a while. Oh well. I did have the whole winter on me to stack up on peace and quiet!