mykinesbygd

Päätin ryhtyä aktiivisemmaksi tässä hommassa, ja olenkin nyt parin aamun ajan muokkaillut kesäkuisia kuvia kuosiinsa. Työvuoroni alkavat normaalisti kello 13, joten jos herää aikaisin, saa aamulla aikaan yhtä sun toista. Illalla ei hirveästi jaksa, kun vuorot loppuvat sen verran myöhään. Heitin kauan sitten yhden yökävelyn pitkin kotikylän pihoja ja keräsin kuvamuistoja, jotka nyt koristavat tätä kesäkotini esittelymerkintää! Osa kuvista taitaa myös olla jonkun aamuseikkailun peruja... Vanhoja silti!

So, I decided to become more active, and therefore I've spent a couple of mornings editing pictures from June into something blog-worthy. My shifts usually start at 1 p.m., so I've got plenty of time to be productive in the morning. The pictures in this post are from my late night (and maybe even day) walks sometime in June.

Mykinesin kylässä asuu ympäri vuoden kymmenen ihmistä. Heistä suurin osa on keski-iän ylittäneitä, eikä saarella juuri puuhata muuta kuin maataloushommia, huoltotöitä ja kesäisin matkailutoimintaa. Taloista suurin osa on talvet tyhjillään, eivätkä kesäasukkaatkaan useimmiten viivy muutamaa päivää pitempään.

The village of Mykines, Mykinesbygd, has the year-round population of 10 people, many of which being elderly. The jobs are scarce, and include mainly farming, maintenance, and tourism during the summer months. Most of the houses are empty during the wintertime, and the summer guests don't usually stay longer than a few days at once.

Mykinesiä kuvataan lintuparatiisiksi, ja olenkin sen saanut todistaa monenmoisten kohtaamisten kautta. Olen nähnyt lunnien yöllisen kokoontumisen ja suulien pesimäpuuhat kallioilla, mutta saanut myös miltei nokasta otettuani harha-askeleen ilmeisesti muuan mustan linnun pesäpaikan liepeille. Kuvan hanhen halukkuus tehdä viattomille väkivaltaa ilmeni välittömästi kuvanottohetken jälkeen, kun se lähti kipittämään kohti niin vihaisen näköisenä, että koin parhaaksi pinkoa karkuun ja valita toisen kujan kuljettavakseni.

Mykines is described as a bird paradise, and I've got to experience that in various ways. In addition to seeing the nightly gatherings of countless puffins, I've also almost gotten hit by an angry black bird after taking a careless step towards what probably was its nest. The goose seen in the picture wasn't too friendly, either, as it angrily chased me off the alley, making me choose an alternate route through the village.

Mykinesin ainokainen tie johtaa kylän läpi kahteen suuntaan: yhtäällä satamaan ja toisaalla Knúkur-vuorelle. Autoja ei näy, eikä sen koommin polkupyöriäkään: suurimmat tavarat ja pienimmät lapset kuljetetaan mönkijöillä ja peräkärryillä, ja maatöissä käytetään eräänlaisia minitraktoreita. Lampaat ja hevoset laiduntavat aidattuina pääosin ympäri ämpäri saarta, mutta käväisevät välillä kylänkin puolella muun muassa heittämässä ruskeat terveiset allekirjoittaneen kotiovelle.

The only road in Mykines leads to two places: the harbor and the island's highest mountain, Knúkur. Cars and bicycles are nowhere to be seen, and the heaviest belongings (as well as the smallest children) are moved around with ATVs. Sheep and horses graze all over the island, and sometimes they pay a visit to the village as well, leaving their brown regards right onto the doorstep of yours truly.

Tie vuorelle. / The path towards the mountain.

Kylätie muuttuu pian kivikkoiseksi poluksi ja haalistuu lopulta painaumaksi kukkulan ruohomatossa. / The road turns quickly into a rocky path, and eventually all you can see is an imprint on the grassy hillside.

Kun kopterit eivät vielä olleet normaali osa kesäarkeani ja otin niistä kuvan aina kohdalle sattuessa. / Back when the helicopters weren't a completely normal everyday thing, and had to be photographed every time.

Mykinesin uima-allas. Pato petti tässä jokin aika sitten, eikä tuolla voinut uida, mutta asia on nyt korjattu ja olen ehtinyt pari kertaa pulahtaakin! Kylymää on, virkoaapahan ainakin! / The cold water pool. The dam broke a while ago, resulting in the pool being basically empty for a few weeks. It's fixed now, and I've already taken a couple of dips! The water is damn cold - perfect for morning swimming!

Mykinesillä on kirkko, joka toimii useammin konserttisalina kuin palveluspaikkana, ja koulu, joka lopettanee toimintansa nyt viimeisenkin oppilaan päästyä yhdeksänneltä luokalta. Työpaikkani Kristianshús on kylän toimivin majoitustila, ja sen lisäksi yöpyä voi satunnaisesti Gula Husið-hostellissa sekä ainakin yhdessä Airbnb-asunnossa. Suunnitteilla on uusi hotelli ja museo, jossa esitellään saarella asuneen taiteilija Sámal Joensen-Mikinesin maalauksia, ja aikataulun mukaan tämän pitäisi toteutua jo ensi kesänä. Saa nähdä! Työnantajani puolisoineen seisovat hankkeen takana ja ilmeisesti hoitavat suuren osan rakennustöistäkin itse, ja hetken färsaarelaisten elämää ihmetelleenä voisin sanoa sen käyvän järkeen. Kyläläiset ja kesäasukkaat kunnostelevat nimittäin sen verran innokkaasti talojaan ja rakentelevat uutta, ja onpa työnantajani mies rakentanut kotitalonsakin omin käsin. Ei talon kokoon nähden varmasti ollut mikään pikkuprojekti.

The church in Mykines is still in use - more often for concerts than Sunday services, though. The village school will probably stay empty now that the last pupil has passed secondary school. My workplace, Kristianshús, is the safest bet for accommodation, and sometimes staying overnight is possible also in the hostel called Gula Husið, or the Yellow House. Some of the summer house owners also rent out their houses via Airbnb. A brand new hotel, as well as a museum focusing on the works of the artist Sámal Joensen-Mikines, is scheduled to open next year. We'll see! It's a project of my boss and her husband, and apparently they'll even be doing a big part of the building, too. Well, after watching the Faroese villagers build and repair their houses all on their own, it's really not that big of a surprise... Even the house I live in, which is definitely not the smallest one on the island, was built by the owner himself. 

Mykinesin satamasta olenkin jo jakanut kuvamateriaalia, mutta tässä vielä vähän näkymiä! Jósup-lautta seilaa Mykinesin ja Sørvágurin väliä normaalisti kaksi kertaa päivässä - välillä kolme-neljäkin, mikäli kävijöitä on paljon. Toisinaan lautta ei tule ollenkaan sääolosuhteiden tai laskuveden vuoksi, ja ihmisiä on parina iltana jäänyt saarelle. Mykinesille tulemista ei suositella juuri lentoa edeltävänä päivänä juuri tällaisten sattumusten takia - tämä lukee hyvin selvästi turistilehtisessä, jonka saa maksutta mukaansa lentokentältä, ja siitäkin huolimatta seuraavaa lauttaa odotteli huomattava määrä vihaisia matkailijoita, jotka eivät rantautumisen takia olleet ehtineet lennolleen. Elikäs, lukekaa se saakelin lehtinen, mikäli meinaatte käväistä Mykinesillä. Saaresta kertova pätkä on lyhyt ja ytimekäs, eikä kenellekään pitäisi jäädä epäselväksi, ettei tämä ole mikään ihanteellinen viimeisen reissupäivän kohde. (Joo, eiköhän tilitys ollut tässä. Miten niin huomaa, että minähän se sain kuunnella kiukkuisten keski-ikäisten kitinää, kun lento lähti ja he itse jäivät?) Helikopterilla saarelle pääsee muutaman kerran viikossa, ja sen voi toisinaan myös tilata erikoistapauksen sattuessa. Kopterilla hoidetaan myös sairaskuljetuksia, joista tämän kesän ensimmäinen tehtiin pari päivää sitten.

One more snap of the Mykines harbor area! The ferry Jósup sails between Mykines and Sørvágur twice a day with some exceptions, mostly due to high demand or low tide. People have gotten stranded on Mykines a couple of times now, an astonishing number of them with a flight to catch the very next day. Now, here's an important piece of advice for everyone planning a visit here: there is a A5-sized booklet available on the airport, called something like The Faroe Islands Tourist Guide. Please pick it up - it's free of charge - and read it, too, at least the parts about Vágar and Mykines. On the Mykines page it should say very clearly that traveling to Mykines is not recommended if you plan on taking the plane the next day. Memorize those lines, and if you still fail to follow the advice, remember that the only one you have the right to get mad at is yourself. Ok? Thank you, rant over. (What do you mean you can see that I was the one serving the pissed-off customers?) You can also take the helicopter from Vágar a few times a week, and sometimes rent it for special occasions. The chopper is also used to take people to the hospital.

Tässäpä esittelyä ensi hätään! Kirjoitettavaa on, kuten sanottua, paljon, ja uusia hienoja juttuja on taatusti tulossa. Yritän pitää tahdin tasaisempana nyt, kun jaksan jopa heräillä aamuisin... Nyt on taas edessä yksi aurinkoinen kesäpäivä Mykinesillä, mikä tietänee päiväksi paljon asiakkaita ja ahkeraa leipomista sitten iltapuolella. Ehkä sepittelen töistänikin myöhemmin vähän juttuja - tai sitten en.

Voilà, a short presentation of Mykines after 1,5 months after moving here! As I said, I have a lot to write about, and new and exciting things keep popping up by the day. I'll try, however, to post more frequently, now that I can actually manage waking up somewhat early. Got another sunny day of Faroese summer ahead, which probably means a lot of customers during the day and crazy baking in the post-dinner hours. Maybe I should write a bit about my job, too... Or not.