20.7.2016

havn

Minun oli melko pian Färsaarille saapumiseni jälkeen käytävä asioilla pääkaupungissa Tórshavnissa, ja olin tästä velvollisuudesta oikein mielissäni. Parin viikon Mykinesillä oleilun jälkeen maisemanvaihdos toi toivottua intoa ja uutta energiaa työhommiin, ja pääsinpä matkustamaan helikopterillakin ensimmäistä kertaa! Pätpättimillä päristely on täällä hallituksen tukemaa toimintaa ja ajankäytön huomioon ottaen varsin halpaa huvia - matka Mykinesiltä Tórshavniin kesti puoli tuntia ja maksoi vajaat kolmekymmentä euroa, siinä missä bussilla ja lautalla tehty reissu kestää melkein kaksi tuntia ja maksaa vain alle kympin vähemmän. Maisemat ovat molemmin päin kyllä mainiot!

Pretty soon after my arrival in the Faroes I had to go run some errands in Tórshavn. After spending a couple of weeks on the tiny island of Mykines, the idea didn't really sound too bad - especially when combined with the first helicopter trip of my life. The helicopter traffic is government subsidized, and therefore pretty cheap; and when the difference between taking the chopper and going by boat and bus from Mykines to Tórshavn is less than ten euros in price but more than one hour in time, it's definitely worth it. The landscape is beautiful either way, though!

Mykines nähtynä lähtevästä kopterista. / Mykines, as seen from a departing helicopter.


Propellit pyörivät maan tasallakin! / Windmills!
Lentämiseen hieman liioitellun epäileväisesti suhtautuvana ihmisenä kuumottelin kopterimatkaa myös sanan negatiivisessa merkityksessä. Huimia näkymiä ihaillessa pelot kuitenkin unohtuivat äkkiä ja kyydissä olisi uskaltanut istua pitempäänkin. Perille päästyäni minulla ei perinteisesti ollut mitään hajua omasta tai hostellini sijainnista, joten valitsin kauniin maisemareitin rantakallioille ja sopivan kolon löydyttyä istuuduin lounastamaan ja nauttimaan juuri alkaneesta kahden päivän vapaudesta.

My attitude towards flying could be described as suspicious in somewhat excessive quantities, so the thrills before my first helicopter trip weren't merely of the positive kind. However, all my fears were pretty much cast aside as I got to concentrate on the amazing view. As can be expected, I possessed no knowledge of my whereabouts nor the location of my accommodation upon landing to Tórshavn, so I settled for sitting down on some cliffs and opening my lunch box, staring into the vast ocean symbolizing the sweet state of limitless freedom I was going to be in for the next couple of days.
Empiirisen tutkimuksen mukaan eväskalja maistuu parhaalta, kun edessä siintävät meri ja päivät ilman töitä. / As shown by empirical research, beer tastes best when consumed by the seaside at the beginning of a work-free period.


Metsä! Färsaarilla! / A forest! In the Faroe Islands!
 Harhailin hämmentävän metsän läpi jonnekin keskustan laitamille, missä puhelimeni nappasi signaalin ja pystyin tarkistamaan sijaintini kartasta. Ihan vikasuunnassahan sitä yllättäen hortoiltiin, eli ei kun vaan 180 asteen käännös ja seurailemaan katuja, jotka paikoitellen muttuivat kovin epäkaupunkimaisen näköisiksi, lammasaitausten keskellä kulkeviksi poluiksi.

Afterwards, I wandered through a forest - yes, a Faroese equivalent of one - and ended up in what seemed to be the outskirts of the city centre. That's where my phone caught a signal, and I was finally able to locate both myself and my destination on the map. To nobody's surprise, I realized I was heading in the completely wrong direction, did a 180 and went following the streets that soon turned into very non-urban paths that went through somebody's sheep yard.

Tätä näkyä ihaillessani paikallinen reippailija huomasi kännykän kyyläykseni ja kysäisi, olenko eksynyt. En tietenkään ollut. / While I was looking at this beauty, a friendly local stopped to ask if I was lost. Of course I wasn't.

Kun kartta näyttää oikeaa, mutta liikennemerkki väärää... Paikallinen taajaman merkki on ihanan realistinen! / When the map says you're walking in the right direction, but the traffic signs don't really support it...  Anyways, I love how realistic the town area sign is!

Yövyin Hostel Kerjalonissa, joka on Hotel Føroyar -hotellin yhteydessä toimiva halvempi majoitusvaihtoehto. Taitaa jopa olla pääkaupungin halvin, majoittumaan pääsee halvimmillaan 250 kruunulla yö. Kaikin puolin siisti ja mukava paikka, jossa pistorasioita on färsaarelaiseen tyyliin vähän, näkymät ovat komeat ja matka keskustaan varsin lyhyt, mikäli osaa valita oikean polun. Minulta se onnistui viimeisellä matkallani keskustasta takaisin majoittumaan, viisaampana sitten ensi kerralla! Maisemareitti oli kyllä kaunis polku läpi lammaslaitumen, että ehken ihan hirveästi hävinnyt kuitenkaan siellä sekoillessani. Varsinkin illan pintaan, sumun laskeuduttua, paikka näytti melkoisen mystiseltä. Selvisin ensimmäisenä iltana joskus seitsemän jälkeen iltakävelylle ruuan perässä, ja täytin reissulla vatsani lisäksi myös uteliaisuuttani sekä kameran muistikorttia. Itse ruuasta en tähän hätään löydä yhtäkään kuvaa, mikä hämmentää, sillä söin sentään sushia. Etika-nimisessä viehättävässä ravintolassa, jossa vieruspöydässäni istui islantilaisia. Voi hyvinkin olla, että menen toisenkin kerran sitten, kun tie vie taas Tórshavniin - ensi viikolla jo! Kamala, kuinka kaukaisesta menneisyydestä kirjoittelenkaan.

I spent my night in the hostel Kerjalon, which is located right next to Hotel Føroyar and provides a cheaper option for staying overnight in Tórshavn. The place is tidy and cozy with as few power sockets as any normal Faroese household I've seen, and the view over the city is great. The distance to downtown is really not that long, if you manage to find the right path. Took me some three tries, which I didn't really mind, as the longer route downtown is quite worth the extra walk! Especially in the mystical evening mist. It's not like I got lost or anything but I ended up exploring quite a bit of it on my first night while navigating my way to Etika, a sushi place I might just visit again the next time Havn is calling. Which is already next week... Sheesh, taking quite a leap back in time here in these posts!



Tórshavnin jännännäköinen kirkko muistutti islantilaisia piruntorjuntabunkkereita, jotka ovat paikoitellen hyvinkin modernin näköisiä. / The church in the background reminded me of some of the very modern-looking churches in Iceland.


KISSA! Turhan montaa en Tórshavnissakaan nähnyt, tämä taisi olla toinen. / A CAT! Not too many of them in Tórshavn, either, I guess...

Verenluovutus on se juttu. / Donating blood is the thing.

Kaupunkikäyntini ensisijainen tavoite oli avata pankkitili, ja koska melkein epäonnistunut suoritus on se ainoa täydellinen, päätin jättää kaikki tiliin tarvittavat paperit kotiin ja marssia passitta pankkiin. Minut pelastivat tällä kertaa nokkela färsaarelainen kaverini, Tórshavnin kaupunginkirjaston tulostusmahdollisuus sekä ennen lähtöä nappaamani kuva muuan tärkeästä paperista. Jälleen yksi virstanpylväs saavutettu huonon esimerkin urallani!

Minulla oli mielikuvituslista asioista, joita olisin mielelläni lomalla toteuttanut, mutta kerkisin kahden päivän aikana oikeastaan lähinnä harrastaa ihmettelyä, syömistä, juomista ja tuota mainittua virastosekoilua. Uimassa sentään kävin. Kaveria näin. Meinasin myöhästyä laivasta, kun bussikuskillani ei ilmeisesti ollut hajua siitä, että hänen linjaltaan on jatkoyhteys Mykinesin lautalle viiden minuutin vaihdolla. No jaa. Tykkään tehdä asioita hitaasti, joten ihan hyvä vain, että jäi nähtävää seuraavallekin kerralle!

The main goal of my city visit was to open a Faroese bank account, so I decided to leave all the required paperwork to Mykines and walk into Eik with not so much as my Finnish passport with me. With the outcome being as expected, I was finally saved by my clever Faroese friend who led me to the public library where I could print out a picture I'd taken of the said paperwork before my departure. By completing my mission I also reached another goal on my life-long mission of being the worst example at pretty much everything. Win!

I had an imaginary list of things I'd love to do while on vacation but in the end my two days were pretty much spent on eating, drinking, wondering and messing around at the bank. Well, at least I did go swimming on both days, and managed to meet up with my friend. I also almost missed the boat on my way back, as my bus driver seemed unaware of the scheduled connection between the bus and the ferry, so I guess you could call it a success. Besides, I like to go slowly - at least I've still got something to see and do during my next visit!



Tórshavnin vanha kaupunginosa nimeltään Tinganes pitää sisällään kauniita punaisia puutaloja, jotka toimivat poliitikkojen toimistoina. / The Tinganes area in Tórshavn hosts these beautiful red wooden houses, apparently used as politicians' offices for the time being.

Hostellilta oli ihan kiitettävät näkymät! / The location of Kerjalon provided a great view over Tórshavn.

Kalankasvattamoja Mykinesin lauttareitillä. / Fish farms on the way to Mykines.


Sää näyttäisi muuttuneen huonompaan suuntaan. Se tietää kuraisia lattioita ja kiireisiä iltapäivän tunteja. Ensi viikolla on onneksi vapaata, kun suunnilleen koko Färsaarten kansa juhlii kansallispäivää useamman päivän ajan. Silloin minäkin suuntaan Tórshavniin, juon itseni humalaan ja hankkiudun vaikeuksiin. Tulee työntäyteisten viikkojen jälkeen ihan tarpeeseen!

The weather seems to have taken a turn for the worse, which converts to muddy floors and busy afternoon hours at work. Luckily I'm having some days off again next week, when approximately everyone in the Faroes celebrates the national day for several days straight. That's when I'll also be heading back to Tórshavn, where the plan is to first get drunk and then into trouble. I'll need that after this madness my work has been in the past weeks!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti